Vilhusten suvun tutkiminen

Vilhunen-suvun alkuperästä ja varhaisista vaiheista on erilaisia näkemyksiä. Vilhusia pidetään yleensä savolaisukuna, mistä suku on levinnyt laajemmalle liittyen Suomen erämaiden asuttamiseen. Uusimman tutkimuksen mukaan suvun alkuperä on Karjalassa Jääsken kihlakunnassa, mistä suku muutti Multialle 1560-luvulla. Mikkelin Vanhamäkeen ja Pieksämäelle Vilhuset tulivat aikaisintaan 1580-luvulla. Nimi Vilhunen katsotaan yleensä etunimilähtöiseksi sukunimeksi, joka johtuu saksalaisperäisestä miehennimestä Wilhelm.

Sukunimeä tapaa lähinnä Rantasalmen, Pieksämäen, Rautalammin ja toisaalta Multian seudulla. Tuusmäessä on kirjattu Oluf Wilhoj 1561, Vesulahdella Ihannus Vilhoinen 1563, Poual Vijlwn 1564 – muita Vilhusia ei asiakirjoissa 1500-luvun keskivaiheilla Savossa esiinny. Näin alkaa kuvaus sukunimestä Vilhunen teoksessa ”Uusi suomalainen nimikirja”.

Nimen lyhyt esittely em. nimikirjassa perustuu arkistoneuvos Aulis Ojan kirjoitukseen ”Pieksämäen ja Multian Vilhuiset” vuodelta 1968. Tähän asiantuntijan kirjoitukseen viitataan yleisesti Vilhusia koskevissa aineistoissa. Kirjoituksessa todetaan, ettei Vilhusia näytä 1500-luvun keskipaikkeilla olleen Savossa eikä muuallakaan enempää kuin yksi ainoa suurperhe. Toisaalta todetaan mahdolliseksi, että Vilhuiset olisivat keskiajan lopulla saapuneet Ylä-Satakunnan rintamailta ja alunperin kuuluneet siellä 1400-luvulla esiintyneeseen Vilhanpoika-sukuun.

Satakunnan ja Hämeen asukkaista on laadittu perusteellinen kartoitus v. 1987. Professori Seppo Suvanto on järjestelmällisesti koonnut kaikki lähteistä löytyvät tiedot Satakunnan taloista ja niiden asukkaista vuosina 1390-1571. Erämaiden asutustoiminta alkoi valtion puolesta v. 1552. Ensimmäiset uudisasukkaat pantiin verolle v. 1562 Pirkkalan ja osittain Kangasalan hallintopitäjiin kuuluvina. Tästä aineistosta löytyy yhteyksistä Vilhusista Pirkanmaalle. Samasta aineistosta löytyvät myös Multian Vilhuset.

Vilhusten varhainen tausta liittyy vahvasti erämaiden asuttamiseen. Tämä oli yhtenäisen politiikan toteuttamista Ruotsin ja valtakuntaan kuuluvan Suomen erämaiden asuttamiseksi. Suomalaisia houkuteltiin myös Ruotsiin asuttamaan erämaita. Savolaisten muuttovirta Ruotsiin alkoi 1500-luvun lopulla. Sen taustalla oli taloudellinen ja yhteiskunnallinen murros. Näissä oloissa monet talonpojat näkivät parhaaksi muuttaa Pohjanlahden toiselle puolelle. 1600-luvun alkupuolella Vilhusia asui Ruotsissa Värmlannin läänissä lähellä Norjan rajaa ja asutus laajeni myös Norjan puolelle.

Vilhuset on pieni suku, josta on suhteellisen vähän tutkimustietoa. Yksi tutkimus on Multian Vilhulan talon sukututkimus. Tutkimus kohdistuu sisarussarjaan ja alkaa 1700-luvun lopulta. Tutkimuksen aineistossa on kunniakirja, joka on myönnetty Pelto-Vilhulan tilalle tunnustuksena, koska tila on ollut saman suvun hallussa vuodesta 1564. Talon ensimmäinen isäntä oli Niilo Vilhuinen v. 1564-1612.

Eniten kirjallista aineistoa Vilhusista löytyy matkakuvauksista ja muistelmista Ruotsin ja Norjan suomalaismetsiin ja Torsbyn suomalaisen kulttuurin keskuksen aineistoista. Tomtan suomalaistalo, alkuperäiseltä nimeltään Vilhula, kuului Vilhusten suvulle 1600-luvulta lähtien. Ensimmäinen isäntä Olof Hindriksson Vilhuinen merkitsi tilan alueen rajat noin vuonna 1650 ja talo kuului suvulle vuoteen 1939 saakka. Nykyisin talokokonaisuus, johon kuuluu savutupa, asuinrakennus ja lukuisia muita rakennuksia, on museona. Kirjallisissa aineistoissa Vilhuset esitellään vanhan kulttuuriperinteen säilyttäjinä ja viimeisinä suomen kielen taitajina suomalaismetsissä. Tunnetuin henkilö on Kaisa Vilhuinen, kansanrunouden ja –laulujen taitaja. Ruotsin ja Norjan raja-alueilla tämän vanhan asutuksen tutkiminen ja vaaliminen on osa paikallishistoriaa ja kotiseututyötä.
Sukuseura Vilhunen on pyrkinyt saamaan kokonaiskuvan ja jäsentämään sirpaleista aineistoa Vilhusten taustasta. Sukututkija Matti J Kankaanpää laati sukuseuralle Pieksämäen kirkonkylän Vilhusten sukupuun kesän 2008 sukujuhlaan. Sukuseuran jäsenet saattoivat havaita, että heillä kaikilla oli yhteinen esi-isä, talollinen Pentti Vilhunen Pieksämäellä v. 1639. Kirkonkirjoissa nimen kirjoitusmuoto oli Bengt Wilhuin.

Matti J Kankaanpää on jatkanut suvun tutkimusta aina 1500-luvulle saakka. Tutkimusten tuloksena valmistui kirja ”Vilhuset Jääskestä Savoon ja Multialle” v. 2011. Tässä polveutumistutkimuksessa kartoitetaan suvun alkuperä Jääsken kihlakuntaan, joka jakautui v. 1575 kahtia Jääskeksi ja Ruokolahdeksi. Nimien kirjoitusmuodot Wilkin, Wilkolan, Wilckoin Wilchonn, Wilhoin...on tulkittu Vilhuseksi. Kaikkien Vilhusten alkukodin voidaan olettaa sijoittuvan todennäköisimmin jonnekin Suokumaanjärven seutuville. Vuodesta 1551 Savilahdessa saadaan maakirjoista seuraava sarja Vilhusia:
Paavo, talollinen 1551-52, 1557-59, 1563-64
Olli, lautamies 1563, talollinen 1565, 1567, 1570-75, 1579, 1589
Antti, talollinen 1586, 1588

Suokumaan seudulla Jääskessä Vilhusia asui vielä vuonna 1561, mutta ei enää myöhemmin. Suokumaalla olivat Antti ja Hannu 1544, 1551, Pekka ja Antti 1552, Heikki Antinpoika 1559-61, Suni 1559 ja Vänni (Sven) 1560-1561. Talossa oli jousiluku peräti kolme, siinä oli siis paljon väkeä. Jonnekin he muuttivat ja ajankohta on erittäin sopiva Multialle muuton suhteen. Edellä mainitut Paavo, Olli ja Antti ovat Savilahdessa, Ruokolahdella asuneita Vilhusia. On oletettavaa,. että täällä asunut suku muutti Mikkelin Vanhamäkeen ja Pieksämäen Vilhulaan. Iän perusteella ensimmäiset Vilhuset Mikkelissä ja Pieksämäellä olivat Paavonpoikia.
Matti J. Kankaanpään em. tutkimukseen perustuva artikkeli ”Vilhunen, Vilhuinen” julkaistiin Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirjassa Genos 2/2013.

Sukuseuraan kuuluva Heikki Vilhunen on selvittänyt Vilhusten vaiheita Pieksämäellä ja kirjoittanut luvun kirjaan ”Vilhulan kylähistoria” v. 2011. Vilhulan kylästä on aiemmin v. 2008 valmistunut Riitta Maria Heinon tekemä kirja ”VILHULA kivikaudesta nykyaikaan”.

Sukuseura on koonnut perusaineistoa Vilhusten suvun vaiheista historiassa. Tämä on hyvää aineistoa jatkaa eri sukuhaarojen tutkimusta nykyaikaan saakka. Tällaista selvitystyötä onkin tehty yksittäisten ihmisten toimesta omasta lähisuvusta. Oman suvun vaiheista kiinostuneet etsivät tietoa miten oma sukutausta liittyy suvun historian vaiheisiin. Sukututkimusaioneistoa on lisääntyvässä määrin saatavilla digitaalisessa muodossa esim. internetistä ja Suomen Sukuhistoriallisen Yhdistyksen aineistoista. Sukuseuralla ei ole vielä henkilö henkilöltä historiaan etenevää sukututkimusta, sen tekeminen odottaa vielä tekijäänsä. Sukuseuran nettisivut ja niiden kehittäminen on kanava tuoda esiin näkökohtia ja esityksiä myös tästä asiasta sukuseuran toimintojen kehittämiseksi.

- Mikkelissä 16.9.2013 Jorma Vilhunen

Vilhusten sukupuu [PDF]