Vilhulan kylän menneisyyttä Pieksämäellä.

Varhaishistoria
Vilhulan kylä sijaitsee Pieksämäen kaupungin länsipuolella olevan Vangasjärven luoteisrannalla. Mitään kirjallista tietoa kylän synnystä ei ole olemassa, kuten ei ole myöskään siitä, kuka tai ketkä olivat seudun ensimmäiset asukkaat, mutta on olemassa käsitys, että Pieksämäen alueen laajempi ja vakinaisempi asuttaminen alkoi 1500-luvun alussa. Tutkija Matti J. Kankaanpään tekemien selvitysten mukaan ensimmäiset Vilhuset, joiden voidaan olettaa asuneen nykyisen Vilhulan kylän alueella, löytyvät vuoden 1584 maakirjasta ja papin veroluettelosta. Kankaanpään tekemissä tutkimuksissa on selvinnyt, että Vilhusen suku on jäljitettävissä 1540-luvulle Jääsken kihlakunnan Suokunmaan kylään, josta muuttoliike on suuntautunut Mikkelin Vanhamäkeen ja Multialle Keski-Suomeen. Mikkelin Vanhamäestä on tultu Pieksämäelle, ehkäpä suvulla on ollut kaukaisia kaskivaltauksia juuri Vilhulan kylän alueella, jonne perheen laajentuessa jälkikasvu on sitten uudistilansa raivannut.

Tuohon maailmanaikaan Savossa ei teitä juurikaan ollut, joten kulkeminen paikasta toiseen tapahtui vesiteitä pitkin. Savon asutushistoriassa tutkituista muuttoreiteistä yksi, paljon käytetty jo kivikauden ajalla, kulkee Kangasniemen Puulavedeltä Kyyveden ja Naarajoen kautta Naarajärvelle kulkevaa joki-järviuomaa pitkin. Tuo mainittu vesireitti jatkuu vielä hiukan pohjoiseen Naarajärvestä pieniin Ala- ja Yläsiili nimisiin järviin, jotka sijaitsevat nykyisen Vilhulan kylän alueella. Voidaan olettaa Vilhusen suvun tulleen Pieksämäelle juuri tuota reittiä pitkin.

1600-luku
Vilhulassa ei ennen 1700-lukua ollut neljää taloa enempää, pääasiallisen taloluvun ollessa kolme ja Vilhuset niissä veronmaksajina. Vilhulasta löytyy vuonna 1601 kolme Vilhusten omistamaa taloa, joista yksi talo oli autio. Seuraavalla vuosikymmenellä isäntiä oli vain yksi, joten voidaan olettaa, että kahden talon perheet olivat muuttaneet Ruotsiin "metsäsuomalaisiksi". Vilhulan kylä sijaitsee kahden vesialueen välissä, jo mainitut Ylä- ja Alasiili länsipuolella ja Vangasjärvi maa-alueen itäpuolella. Myöhemmissä verotiedoissa mainitaankin muusta Pieksämäestä poiketen kalastuksen olleen merkittävä tulolähde Vilhulassa. Vuonna 1643 mainitaan Vilhulan kyläkunnan sijaitsevan Pieksämäellä. Näin voidaan ajatella suvun asutuksen vakiintuneen nykyisen Vilhulan alueelle.

1700-luku
Isovihan jälkeen 1721 löytyy Pieksämäen seurakunnasta ensimmäinen säilynyt rippikirja. Samoin muitakin tietoja on säilynyt seurakunnan toimesta. Näiden tietojen perusteella Vilhusten suku alkaa väistyä nimeään kantavalta alueelta. Ensimmäiseksi omistajasuku vaihtuu nykyisin Silvasti -nimisen talon osalta. Vaihdos on tapahtunut sodan melskeissä vuoteen 1721 mennessä. Seuraavana näkyy isäntäsuku vaihtuneen Etelätalossa eli Tyynelässä, josta Vilhuset väistyvät torppareiksi, kaiketi veronmaksukyvyttömyyden seurauksena vuonna 1753. Viimeiseksi kolmesta talosta jää nykyinen Savola, josta Vilhusten suku sammuu lapsettomuuteen Jaakko Vilhusen kuollessa vuonna 1806.

Nykyaika
Muinaisten Vilhusten omistamien maa-alueiden keskellä sijaitsee nykyisin Pieksämäen kaupungin Naarajärven taajama. Ennen kuntaliitosta Pieksämäen kaupungin kanssa, Naarajärvi oli Pieksämäen Maalaiskunnan ja myöhemmin Pieksänmaan kuntakeskuksena. Ennen nimitystään Naarajärveksi, kuntakeskuksen aluetta kutsuttiin myös nimillä Maaselkä ja Huuha. Nykyisessä Vilhulan kylässä, joka sijaitsee Naarajärven taajaman pohjoispuolella, on jonkin verran maa- ja hevostaloutta, sekä omakotiasutusta.